Urheiluseurojen toimintaympäristö on muutoksessa ja seurojen on muututtava sen mukana. Urheiluseurat viihtyvyyden rakentajina -hankkeessa kehitetään erityisesti seurojen taloustaitoja ja roolia viihtyvyyden rakentajina. EU:n maaseuturahoituksen hankkeelle on myöntänyt Leader Varsin Hyvä.
Turun ammattikorkeakoulu toteuttaa Urheiluseurat viihtyvyyden rakentajina -hanketta, jossa on mukana yhdeksän urheiluseuraa Turun seudulta: SBS Littoinen, Piikkiön Palloseura, Kuhankuonon Latu ja Polku, Peimari United, Paimion Haka, Raision Loimu, Kaarinan Pojat, Nousiaisten Ryhti ja Maskun Palloseura.
Hankkeen tavoitteena on auttaa urheiluseuroja vahvistamaan niiden taloudellisia toimintaedellytyksiä ja roolia alueellisina vaikuttajina ja viihtyvyyden rakentajina. Varsinaisen valmennustoiminnan lisäksi urheiluseuroissa tehdään tärkeää työtä esimerkiksi sosiaalisten ongelmien ja liikkumattomuuden ehkäisemiseksi sekä alueen kehittämiseksi.
Hankkeessa työskentelevä Jaakko Haltia toteaakin, että urheiluseurat ovat usein aktiivisia paikallistoimijoita, joilla saattaa olla jo sukupolvien mittainen asema yhteisössä.
– Moni kokee, että urheiluseurat ovat jopa kuntapolitiikkaa parempia paikkoja vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen.
Työpajoja ja uusi suunnitelmia
Hankkeessa järjestetään työpajoja ja kansainvälinen opintoretki sekä teetetään sidosryhmä- ja vaikuttavuustutkimus.
– Näiden avulla jokainen mukana oleva seura pystyy kehittämään omaa toimintaansa. Seurojen omia kehittämiskohteita sparrataan yhdessä ja hyviä kokemuksia jaetaan eteenpäin, Jaakko Haltia tiivistää.
Tarve hankkeelle on syntynyt toimintaympäristön muutoksesta.
– Seuroilla pitää nykyisin olla tulorekisterit ja tietosuoja-asetuksia noudattavat digitaaliset järjestelmät. Sitten on erilaisia vastuullisuuden vaatimuksia. Kaikista näistä tulee seuroille paljon kuluja. Ja kun talkoita ei tehdä enää entiseen malliin, kulut kasvavat sitäkin kautta.
Työpajoissa kartutetaankin ennen kaikkea seurojen talousosaamista ja neuvotaan esimerkiksi ideoiden hankkeistamisessa julkisen rahoituksen saamiseksi. Lisäksi koulutuksia on tähän mennessä ollut muun muassa verotuksesta ja tekoälyn hyödyntämisestä.
Hyviä esimerkkejä läheltä ja kaukaa
Turun ammattikorkeakoulu on viime vuosina toteuttanut vastaavan hankkeen ensin Loimaan seudulla ja sitten Forssan seudulla. Tällä hetkellä vastaava hanke on käynnissä myös Salon seudulla. Aiemmista hankkeista ja ulkomaille tehdyistä opintoretkistä on jäänyt Haltialle mieleen useampi hyvä esimerkki siitä, miten seurat voivat kehittää rooliaan pelikentän ulkopuolella.
Loimaalaiset lentopalloseurat Jankko lentopallo ja Hurrikaani-Loimaa järjestävät parin kuukauden välein lapsille hauskoja liikuntapäiviä. Trombilandiaksi nimetyssä peuhupuistossa on Leader-tuella hankittuja pomppulinnoja, temppuratoja, lentopalloverkkoja, polkuautoja ja air track -mattoja. Tapahtumat vetävät aina paikalle satoja ihmisiä liikkumaan, leikkimään ja tapaamaan toisiaan.
– Kun seurojen lentopallotähdet ovat vierailleet Trombilandiassa leikittämässä lapsia, ovat lapsiperheet innostuneet lähtemään myös lentopallopelien katsomoon. Loimaalla on katsomo selvästi nuorentunut ja se on ihan Trombilandian ansiota, Haltia kehuu.
Englannissa jalkapalloseura Fleetwood Townilla on osana toimintaansa Community Trust -jaosto, joka keskittyy yhteisöllisyyden luomiseen.
– Se järjestää toimintaa esimerkiksi kehitysvammaisille lapsille ja vangeille. Näin seura rakentaa brändiään vapaaehtoistyön avulla.
Tanskassa nuoret viettävät yleensä peruskoulun jälkeen välivuoden, jonka aikana seurat tulevat tutuiksi.
– Tanskalaiset efterskolet ovat suomalaisen kansanopiston tapaisia sisäoppilaitoksia, joissa nuoret voivat keskittyä esimerkiksi urheiluun tai taiteeseen. Niissä urheiluseuroilla on iso rooli ja tulijoita olisi aina enemmän kuin paikkoja. Kun Suomessa nuoria oikein potkitaan jatko-opintoihin, siellä kannustetaan välivuoteen.
Jos seura haluaa kehittää toimintaansa, vain mielikuvitus on rajana.
– Jos seuran kansainväliset pelaajat vierailisivat vaikka koulussa pitämässä kielikylpyjä, niin olisiko koululaisilla matalampi kynnys lähteä katsomaan pelejä, Haltia pohtii.
Vapaaehtoistyötä tarvitaan
Monissa urheiluseuroissa kipuillaan sen kanssa, miten vanhemmat saataisi takaisin toimintaan.
– Aikaisemmin vanhempien tekemä vapaaehtoistyö oli tärkeä osa seurojen toimintaa, mutta nykyään moni jättää lapsensa harrastamaan ja maksaa vain kausimaksun. Vapaaehtoistyötä ollaan kyllä valmiita tekemään, jos joku erikseen pyytää ja joku muu on valmistellut asian hyvin. On helppo tarttua parin tunnin kioskivuoroon, jos joku muu kantaa tapahtuman kokonaisvastuun. Siksi olisi tärkeää saada seuroihin päätoimisia työntekijöitä, jotka pystyisivät koordinoimaan vapaaehtoistyötä, Haltia pohtii.
Maaseudulla vapaaehtoistyön rooli korostuu vielä entisestään, kun väki vähenee ja palvelut hupenevat.
Urheiluseurat viihtyvyyden rakentajina -hanke
- Hankkeen toteuttaja: Turun ammattikorkeakoulu
- Hankeaika: 2025–2026
- Kokonaisrahoitus: 103 000 euroa
- Tukiprosentti: 60 %
- Rahoittaja: Leader Varsin Hyvä